Mätäkuun juttu

Mätäkuun aatto. Yle päästi ensimmäisen mätäkuun jutun liikkeelle. Kas, onhan Kreikkaa autettava, samoin Portugalia, Irlantia, Italiaa, Espanjaa ja kaikkia mahdollisia, jotka nyt apua tarvitsevat. Vastuu lankeaa suomalaisen veronmaksajan hartioille. Suomalainen on tottunut puremaan hammasta ja panemaan leipään puolet petäjäistä. 

Siispä kaikki pulloja keräämään! Iloista pullonkerääjää verottaja rakastaa. Ymmärtääkseni veroilmoitukseen tulee oma sarake pullotuloja varten. Sormenjälki- ja DNA-testien jälkeen tiedetään, mitkä pullot kerääjä on itse tyhjentänyt, mitkä taas kerännyt muiden jäljiltä ja saanut tuloa.  Pienistä puroista kasvaa suuri virta, niin kuin olemme nähneet kadunkulmissa ja porttikäytävien suulla. Loro loro, ja virta kasvaa. Eikä sillä ole mitään tekemistä peukalon mitan kanssa.

Tämän riemukkaampaa mätäkuun juttua en ole nähnyt sen jälkeen, kun vorssalainen lehti ilmoitti Naton taisteluharjoituksista Torronsuolla.


.

Päivän tarkennus

Kiitos myötätunnosta :))  mutta ei, kyse ei ole kuraan kompastuneesta romanssista vaan ihmisten muuttumisesta pöyristyttävään suuntaan.

Kaikki me vanhenemme, päivä päivältä. Se ominaisuus saadaan syntymässä. Siihen voi kuitenkin itse vaikuttaa, miten vanhenee.

Kerronko pari esimerkkiä? No ei se mitään, kerron kuitenkin. Minulla oli kaksi vanhaa tätiä,  jotka elivät pitkän, laadukkaan ja sisällyksekkään elämän. He olivat siunaukseksi kaikille, jotka olivat heidän elämänpiirissään.  Sota oli vienyt heiltä sulhaset, joten he elivät sinkkuina.  Mutta jos joku erehtyi rouvittelemaan heitä, he korjasivat: "Myö ollaan vanhojapiikoja." Ja nauroivat päälle.  Laadukkaaksi heidän elämänsä teki se, että heidän arvonsa olivat kohdallaan. He tiesivät, että jokainen voi itse vaikuttaa siihen, millainen elämästä tulee. 

Toisen esimerkkini ihmiset ovat suunnilleen minun ikäluokkaani, naisia nämäkin, jotkut vanhojapiikoja, jotkut naimisissa. Heiltä on elämisen taito hukassa.  Jotkut elävät lastensa kautta ja hakevat kompensaatiota omiin lapsuudentraumoihinsa näiden elämästä.  Toisille on ainoa ilo puhua pahaa muista, kenestä tahansa, kaikista ja kaikesta. He vertaavat koko maailmaa itseensä koko maailman tappioksi. 

Kolmannen esimerkin voisin kertoa niistä, jotka ajavat ulos perkeleitä kaikista muista paitsi itsestään, mutta se on niin pimeää touhua, että teiltä menisi unet, rakkaat lukijani.  Annetaan heidän melskata. Taivaan portille ei ole vielä portsareita valittu.


.

Päivän sitaatti

"Hän ei ollut ikinä uskonut että niin paljon pahaa tahtoa saattoi keskittyä yhteen ja samaan paikkaan."

                                                    Rose Alice Munron teoksessa Kerjäläistyttö

Joskus elämä suo tilaisuuden nähdä ja kokea tämä omakohtaisesti. Silloin viimeistään vapautuu valitsemaan seuransa ja lakkaa kuluttamasta kallisarvoista elämäänsä turhiin tuttaviin. Sen kummemmin asiaa analysoimatta toivotan: Hyvää matkaa poispäin! Eiköhän tämä ollut tässä.

Tällaisten tapaamisten jälkeen rakastaa entistä enemmän niitä ihmisiä, joiden läheisyydessä on hyvä olla. Sellaisiakin nimittäin on.


.

Virkistymistä

Lumpeet kukkivat pikku järven poukamissa ja järveä ympäröivät suuret koivut kahisivat tuulessa.  Kuinka kaunista ja virkistävää Suomen luonnossa voikaan olla!  Mieli tyhjentyi,  ja uudet, virkistävät ajatukset työnsivät ikävät muistot ja tapahtumat yli reunan. Sinne ne hukkuivat laineiden liplatukseen.
Vesi vilvoitti suloisesti. Pian taas uudelleen!


.

Ruma sana niin kuin se on

Kurri. Se läpikuultava litku, jota myydään ns. rasvattomana maitona. Kurri mikä kurri.  Länsisuomalaisen sikatilallisen mukaan kurri on vanha sianlihotuskonsti. Kun sika saa reilusti kurria, niin jopa sille maistuu hiilariruoka, ja läskiä tulee samaan tahtiin.

Ajatelkaa, Suomen nykypolvi ei enää tunne koko sanaa! Niin sitä kieltä köyhdytetään ja lisätään tarkoituksemukaisempia termejä.  Mielikuvilla kun pelataan,  sääliä ei tunneta.  Ketju on selvä ihan arkipäivän tasolla: ensin kurria, sitten paljon hiilareita, sitten suonet tukkoon. - Jos ette tiedä, niin hiilihydraatit ne suonet tukkivat ennen muuta.  -  Lisää diabetesta.  Lisää limppua, pastaa ja perunaa ja sitten kunnon tujaus insuliinia. Nam nam, lisää kurria, ihanhan tässä nälkä tulee. 

Suomi on yhden profeetan maa, olkoon kyse sitten ravinnon rasvoista tai mistä tahansa. Muita tutkimuksia ei olekaan kuin se yksi, jonka jälkeen tuli vedenpaisumus.

Ja lääketeollisuus kiittää. 


.