Plokkaanpa muutaman tapahtuman tältä keväältä. Nämä kirjataan muistettavain tapahtumain kirjaan.
Suomen Pipliaseuran vuosikokous ja raamattutapahtuma Ylivieskassa. Vanhojen herätysten juuret risteilivät allamme, solmiutuivat toistensa lomaan, kannattivat meitä. Jumalan Sana kaiken juhlinnan aiheena ja syystäkin. Ajoin matkan edestakaisin ja palasin kotiin sydänjuuriani myöten virkistyneenä.
Rovastin läksiäiset. Laumoittain työtovereita, ystäviä ja kyläläisiä oli pakkautunut pidetyn ja arvostetun rovastin läksiäisiin. Hänet annettiin toiselle seurakunnalle rakastettavaksi. Sen seurakunnan kannattaisi hoitaa tämä tehtävänsä hyvin, koska siihen kätkeytyy siunaus.
Kirkkopäivät. Pääsin Kirkkopäiville vanhaan opiskelukaupunkiini. Kuinka kaunis Turku olikaan! Kävelin, ajelin ja istuskelin. Muistelin. Nautin ohjelmaan sisältyneistä säkenöivistä keskusteluista, joista esimerkkinä olkoon piispa Huovisen ja emer. professori Eskolan keskustelu. Toivottavasti saamme sen uusintana pikapuolin. :-)
Vaikuttava Agricola-messu Tuomiokirkossa juhlisti helluntain. Sukupolvien ketju kristittyjä lausui kanssamme uskontunnustuksen, voittaneiden pyhien joukko riemuitsi kanssamme, kun ehtoollisessa vastaanotimme elämän.
Löysin paloja itsestäni mm. Kaj Chydeniuksen konsertista. Hei, minähän olen täällä! Ja Tuomiokirkossa (aivan, isolla alkukirjaimella!) kävelin opastamani reitin, ja joitakin katkelmia opastustekstistäni palautui mieleeni - uskomatonta, kymmenien vuosien jälkeen! Muistelin Martti-piispaa, joka oli päätänsä pitempi muuta kansaa, ja sitä, kuinka käteni tärisi, kun arkkipiispa saneli sunnuntain virret puhelimessa. :-)
Blogganpa tällä kertaa näin. ;-)
.
.
.
Suurlähetystön sijainnin päättely voi olla vaikeaa
2 päivää sitten