En minä auttamista vastusta. On ihan oikein, että hyvin toimeentulevat länsimaalaiset tasaavat omastaan niille, joiden elämä on aivan surkeassa kuosissa.
Mutta mikä idea siinä on, lapset istutetaan katsomaan "liikuttavia" tai "vetoavia" otoksia lasten järkyttävistä kohtaloista maailmalla? Mikä idea siinä on, että alle kouluikäiset meidän Matit ja meidän Maijat itkua tuhertaen lupaavat olla viikon ilman karkkia, että noille poloisille saadaan parempi elämä? Onko tässä maassa aikuisia enää ollenkaan?
Aikuisilla on vastuu näistä pienimmistä, ensimmäiseksi nyt omistaan. Kun näistä kampanjoista otetaan kulut päältä pois, karkkipussin hinnan vaikutus suureen kokonaisuuteen jää olemattomaksi. Mutta saipa lapsi kosketuksen todellisuuteen. Ei kasva enää pumpulissa, ei. Painajaisten ja muiden kauhujen hinnalla. Tällainenkin on lapsen raiskaamista.
Pitääkö lapsen syyllistäminen aloittaa mahdollisimman pienestä? Olisiko mitään, jos vanhemmat lähettäisivät lapsensa leikkimään nenäpäivien ajaksi? Ei kaikki ohjelma ole lastenohjelmaa pellehermanneista ja laulavista tädeistä ja sedistä huolimatta.
Ja ei, en anna enkä kadu. Lähetän roponi Kirkon Ulkomaanavun kautta, jos ne maasta pois viedään, ja kotimaassa tuen opaskoirien kasvatusta.
.
Suurlähetystön sijainnin päättely voi olla vaikeaa
2 päivää sitten
