tiistaina, tammikuuta 24, 2012

Tuttelitom

                    Kun tuiskuttaa (tuttelitom)
                    niin Nalle saa (tuttelitom)
                    vain taivaltaa (tuttelitom)
                    ja rämpii.
                                           Nalle Puhin Talvilaulusta

Valoisa ja optimistinen Nalle Puh lisäsi joka säkeen loppuun tuttelitomin, koska se kuulosti hänestä hauskalta. Mutta parasta on tuo "rämpii". Siinä näkyy taitelijan vapaus laatia runonsa niin kuin se haluaa tulla laadituksi. Lisäksi sanan kanssa rimmaa somasti se, että keväällä varpaat taas lämpii.

Taas tuiskuttaa täälläkin, nyt saa rämpii. Tuttelitom!


.

lauantaina, tammikuuta 21, 2012

Hyvä tulos

Huomenna  ja mahdollisesti kahden viikon päästä vielä me suomalaiset äänestämme presidentin vaalissa. Sen jälkeen tuemme ja kannustamme sitä, joka tuli saamiensa äänien perusteella valituksi. Se siitä.

Sanon tämän jo ennakolta: kun suomalaiset äänestävät,  tulos on aina hyvä.


.

Päivän sitaatti


                 Pekka Haavisto rakensi kerran kanteleen hauen
                 leukaluusta ja soitti bluesia Pieksämäen
                 asemalla. Sinä päivänä Helsingin
                 lähiliikennejunat  kulkivat aikataulun mukaan.
                                                                              Oh-show'tah Hoi'ne-ne



.

maanantaina, tammikuuta 16, 2012

Väykkämuki

Näissä presidentinvaaleissa kaksi kampanjaa erottuu edukseen: Niinistön ja Väyrysen.  Muillakin on ollut hyviä hetkiä, mutta näissä kahdessa on linja onnistunut loistavasti.

Niinistö pysyy asiassa eikä vääntäydy vitsiniekan rooliin. Hyvä profilointi, varsinkin kun valitaan maalle presidenttiä. Myös henkilökohtainen karisma saa sopivasti tilaa.

Väyrynenkin ottaa asiakysymyksiä esiin mutta tulee myös hauskemmaksi päivä päivältä - siitäkin huolimatta, että kaikenlaisissa vaalipaneeleissa hänet dissataan entiseen tapaan.  On pakko kysyä, mitä tästä valtiotieteen tohtorista olisi mahdettu saada irti vuosien mittaan, ellei rahvaan ajatuksia ja mielipiteitä olisi pyritty kahlitsemaan "oikeisiin" ja "vääriin".  On ollut "oikein" väheksyä Väyrystä ja kulkea lauman mukana sinne, mihin käsketään. Tämä näkyy edelleen Timo Soininkin suhteen: kansa ei millään ymmärrä, että häntä ja hänen puoluettaan pitää väheksyä, vaikka joka puolueessa on roistonsa.

Mutta se muki! Kohta on varmaan joka taloudessa Vuokko ja Paavo -muki lähes puoluekantaan katsomatta. Vain kiivaimmin mielensä ja sielunsa puolueelle myyneet eivät voi siihen kajota, mutta me tavikset voimme kyllä.  Muki-ilmiössä riittää selvittämistä muutamallekin tutkijalle.
"Tilaa riittävä määrä jo hyvissä ajoin"!  Hyvä Sylvi sentään. Onko tämä suuruudenhulluutta vai hirtehishuumoria?  Ainakin se on jatkoa Väyrys-vitseille, joita ehdokas keräilee sivustollaan.

Ai, että onko minullakin Muki? Ei ole vielä. Rikkaammat: lahjoituksia otetaan vastaan tässä osoitteessa. :)


.

lauantaina, tammikuuta 07, 2012

Ärrin purrin

Jos presidenttiehdokas äksyilee, murahtelee ja komentaa jo kampanjan aikana, millaistahan mahtaisi olla varsinaisen tehtävän hoito? Kuten olen jo aikaisemmin sanonut: nykyisin eletään toista aikaa. Enää tuo peli ei vetele. Makeimmin nauratti se, että tietty kolumni muka hautasi ehdokkaan haaveet presidenttiydestä. Älkääs nyt kuulkaas!  Jos kannatus oli kolumnin julkaisemisen aikaan kuuden prosentin tasolla, oliko olemassa jotain todellisia mahdollisuuksia kymmenien prosenttien nousuun parissa viikossa?  Haaveita voi tietysti olla jokaisella, epärealistisiakin haaveita. Mutta niiden mahalaskusta ei voi syyttää muita kuin omaa mielikuvitustaan.

Sääli sinänsä, että vanhat, kokeneet poliitikot eivät ymmärrä jäädä takapiruiksi nuoremmilleen. Kuinka paljon suurempi saman puolueen kannatus olisi ollut, jos ehdokas olisi edustanut tätä aikaa, ja hänen mentorinaan olisi ollut vankka taustavoima? Sitä emme nyt saa koskaan tietää. Kuuden vuoden kuluttua mentorit ovat jo toiset.


.

torstaina, tammikuuta 05, 2012

"Rohvessyöri", sanoi Junttilan akka

Muistatte varmaan sen Junttilan talon?  No, siellä asui se Junttilan akka, joka tykkäsi käyttää hienoja sanoja, vaikka ne menivät vähän miten kuten. Dosentti tai desantti, kurtisaani tai partisaani, onko noilla nyt juuri eroa, hän tuumi. Mutta rohvessyöristä hän oli tarkka, tämä kun asui mutkaisen tien vasemmalla puolella tiilitalossa.

Junttilan akka ei piitannut valelääkäreistä, rohvessyöri sen olla piti tai ei mitään.  Minulle tuli tänään ihan etsimättä mieleen tämä Junttilaiska, en tiedä, miten se nyt sillä kurin päähän putkahti.

Voi kallis Junttilaiska, oletko varma siitä rohvessyöristä? Katsotaanpa nyt, miten se meneekään. Ensiksi tietysti pitäisi olla edes kirjoilla yliopistolla. Ja sitten pitäisi suorittaa tutkintoja, esimerkiksi sellainen niin sanottu tohtorin tutkinto. Vielä senkin jälkeen olisi ansioiduttava omalla alallaan niin, että voi  hakea professorin virkaa. On vielä oltava paras hakijoista, että tulee valituksi. Kaikki tämä olettaen, että jossain yliopistossa on sopivalta alalta haku auki.

Mutta mitäs minä kandin papereilla mistään tiedän paitsi sen, että arvostan niitä, jotka oikeasti ovat alansa asiantuntijoita ja oikeasti ovat ansainneet työllään ja lahjakkuudellaan tutkintonsa ja virkansa. Niitä toisia en arvosta.


.