Jos presidenttiehdokas äksyilee, murahtelee ja komentaa jo kampanjan aikana, millaistahan mahtaisi olla varsinaisen tehtävän hoito? Kuten olen jo aikaisemmin sanonut: nykyisin eletään toista aikaa. Enää tuo peli ei vetele. Makeimmin nauratti se, että tietty kolumni muka hautasi ehdokkaan haaveet presidenttiydestä. Älkääs nyt kuulkaas! Jos kannatus oli kolumnin julkaisemisen aikaan kuuden prosentin tasolla, oliko olemassa jotain todellisia mahdollisuuksia kymmenien prosenttien nousuun parissa viikossa? Haaveita voi tietysti olla jokaisella, epärealistisiakin haaveita. Mutta niiden mahalaskusta ei voi syyttää muita kuin omaa mielikuvitustaan.
Sääli sinänsä, että vanhat, kokeneet poliitikot eivät ymmärrä jäädä takapiruiksi nuoremmilleen. Kuinka paljon suurempi saman puolueen kannatus olisi ollut, jos ehdokas olisi edustanut tätä aikaa, ja hänen mentorinaan olisi ollut vankka taustavoima? Sitä emme nyt saa koskaan tietää. Kuuden vuoden kuluttua mentorit ovat jo toiset.
.
Suurlähetystön sijainnin päättely voi olla vaikeaa
2 päivää sitten
