Guru kirjamessuilla

Haastateltavalta kysyttiin, millä tavalla saa narsistin pois kimpustaan. Yleisö pidätteli hengitystään: Mestari, missä on tie?

Pitää kuulemma hankkia resursseja.  Sellainen, jolla on oma asunto, hyvä asema ja tukku rahaa taskussa, saa laukoa mitä tahtoo, eikä kukaan uskalla käydä nokittelemaan. Eli lääkkeinä siis raha, röyhkeys ja pelko, ja päämääränä siirtyminen kiusatusta kiusaajaksi?

Houli Mouses, niin yksinkertaista se on!  *wirn*


.

Herrasmies huoltiksella

Auton renkaiden paineissa oli jotain hämärää. Päätin ajaa rohkeasti huoltikselle ja mitata paineet. Olen minä ennenkin mitannut, mutta mutta. Enää ei ole niitä sellaisia kaasupullon näköisiä liikuteltavia säiliöitä, joissa on sellainen suutin tms, jolla ilmanpaineen saa mitatuksi. Ei ole enää.

Nykyisin pitää vetää koneesta pitkä letku - joka kelautuu koko ajan takaisin -  ja nipistää sellainen pikku pyykkipoika venttiiliin, jolloin ilma alkaa karata renkaasta. Sitten kahvasta pitää puristaa ja pakottaa sitä ilmaa takaisin renkaaseen, vaikka se ei mene, ja alkaa itkettää. Kyllä ei huvittanut yhtään.

Joku mies oli juuri mittaamassa oman autonsa renkaiden paineita, kun ajoin huoltiksen pihaan. Hän näytti saavan koneen toimimaan miten halusi. Päätin odottaa hänen lähtevän, että kukaan ei olisi näkemässä pyristelyäni sen laitteen kanssa.

Mutta - lukekaa vielä uudestaan tämä:
Saatuaan rengaspaineet mitatuksi, tämä herrasmies tuli kysymään minulta,  tarvitsinkohan apua kyseisessä tehtävässä. Ja tuossa tuokiossa hän mittasi Fiestan renkaista paineet, ja laite tietenkin toimi ryppyilemättä.

Tuli helpottunut olo. Ja hemmoteltu olo myös.

Kiitos auttajalleni, kuka sitten lienetkään! Turvallisia ajoja koko talveksi sinulle!


.

"Pullasta tulee kiltimmäksi"

Jos on 35 vuotta asunut Hakunilassa ja kasvattanut lapsensa täällä, on jo ehtinyt nähdä alueemme kaikenlaiset vaiheet.  Niistä me pitkäaikaiset asukkaat muistamme monenlaista. Seurakunnasta on tullut kuin ankkuri, joka on estänyt sekä aluettamme että omaa venettämme joutumasta tuuliajolle.

Kirkkoon voi aina tulla, kaikki saavat tulla. Kirkko on koti,  jossa Jumalan armo kohtaa jokaisen ehtoja asettamatta. Hakunilan seurakunnassa ei ole tapana mittailla kirkossa kävijän uskoa tai hengellisyyttä. Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. 

Oma paikka oman kirkon penkissä voi tulla niin merkitseväksi, että se hoitaa jopa kaukana lähetysmailla. Sitä ajattelemalla jotkut ovat saaneet voimaa tiettömien taipaleiden takana työskennellessään.

On kirkolla muutakin. Joskus, kun työ ja ajatukset junnaavat paikallaan, sieppaan takin päälleni ja karkaan Hakunilan kirkon kahvilaan. Siellä on usein mukavia ihmisiä. Ja ennen kaikkea kunnon kahvia! Sellaistakin on nähty, että leivonnaisten tuoksu pehmentää pahantuulisen kävijän. "Pullasta tulee kiltimmäksi", sanoi eräs pikkupoika kerran.


.

Päivän naurut

Keskustelussa kuultua:
"Minä en voi suvaita noita suvaitsemattomia!"

ROFL


.

Lepohetki

Vetelehdin sohvalla. Aikaa on noin kymmenen minuuttia, joten pitää vetelehtiä tehokkaasti. Yritän ottaa oikein lokoisan asennon ja suljen silmät. Ei oikein onnistu, se on pakko myöntää.

Kiire työntyy mieleen, vaikka juuri se kierre tässä piti katkaista. Yritän hengittää syvään. Miten voi yrittämällä rentoutua? Ei mitenkään, sanonpa sen.

Samassa kostea kuono koskettaa poskeani ja kuulen nuuskutusta. Koira. Se lipaisee korvalehteäni, harkitsee hetken, hyppää jalkopäähän ja asettuu koko labradorinpainollaan säärieni päälle. Se hakee mukavan asennon, huokaisee ja vaipuu uneen.

Seuraavan kerran kun havahdun, huomaan vetelehtineeni loistavasti. Kolme varttia. Ja jalat puuduksissa. Koira kuorsaa kevyesti.

Ihminen päättää, mutta elämä heittää lepohetken miten milloinkin.  


.

Hyväuskoiset

Voi tätä mediantulkintataidon puutetta. Tv-studioon oli taitavasti valikoitu erilaisia mielipiteitä edustava joukko kuuman aiheen ääreen. Keskustelijat vastasivat juuri niitä odotuksia, joita heihin oli jo ladattu. Mitään yllättävää näkökantaa ei tullut esiin -- ei tietenkään. Kysymyshän oli vain mielipiteiden vahvistamisesta.
Keskustelun tuloksena katsojat ovat nyt kuohuksissaan päiväkausia ja muodostavat mielipiteitä ohjelmasta tempaamillaan perusteilla. Jopa heidän toimintaansa on ohjattu tällä sessiolla.

Meille aikuisille ei ole opetettu koulussa mediataitoja. Olemme aika suojattomia kuohutuksille. Kaikki menee eikä piisaakaan. Emme kyseenalaista mitään:  tällaisen ryhmän kokoonpanoa, sen edustavuutta tai merkitystä ylipäänsä.  Emme analysoi keskustelua,  imaisemme sen vain kuin pillimehun purkista. Taitavasti laadittu viihde antaa luvan vaahdota ihanasti ja kerrankin oikean asian puolesta.   -- Ja mikä se asia taas olikaan? Kenelle mitäkin, eikö niin?

Ehdotukseni on, että napsautetaan tv kiinni. Annetaan sen pölyttyä kuukauden verran, ja ihmetellään ajatuksia, joita mieleen alkaa putkahdella ihan itsekseen, kenenkään käskemättä. Yllättäviä ajatuksia. Aiheista, joita ei ole käsitelty ns. ajankohtaisohjelmissa. Uusia ideoita, ratkaisuja asioihin.

Itsekin saa muodostaa mielipiteen, eikä kaikesta tarvitse olla mitään mieltä.


.

Mammaenergiaa

Kannatti taas käydä kirkossa. Meidän seurakunnan laulavien äitien yhtye How Many Mothers piti kymmenvuotiskonserttinsa. Kuultiin rikas valikoima erilaista musiikkia, acappellana, säestettynä, koreografioituna...  En muistanut kysyä, olivatko äitien kaikki 39 lasta paikalla, mutta ilman heitäkin kirkko oli täynnä sivuhuoneeseen asti.

Meidän seurakunnassa on tilaa luovuudelle. Tämä spontaanisti syntynyt ryhmä on yksi osoitus siitä. Meillä on aika laadukas seurakunta, ja miksei olisikin, kun meillä on hyvät työntekijät ja me muutkin olemme niin  mukavia ihmisiä :))

Tervetuloa vaikka kauempaakin. Ensi viikolla konsertoi Jorma Hynninen.


.

Joskus

Joskus saa jonkun henkilön sydämelleen. Siinä sitten ihmettelee ja tutkii motiivejaan ja odottaa, että kohtaus menisi ohi. Ellei se mene, asiaan kannattaa suhtautua vakavasti.

Ne meistä, joille toisten puolesta rukoileminen on tuttua, hoksaavat jonkin aikaa ihmeteltyään  rukoilla. Joskus tietää syyn, mutta ei aina. Välttämätöntä se ei ole, joskus peräti päinvastoin.  Sitten jossain vaiheessa huomaa enää heittävänsä välillä jonkinlaisen muistamisen Jumalan puoleen. Silloin käsittää uudestaan, että asia on korkeemmassa käressä. Joskus vain saa olla osana jotain sellaista, joka on voinut olla toiselle ihmiselle merkitsevää.

Joskus saa myös aikojen päästä tietää, mitä tuolloin oli tekeillä. - Voi niitä, joita kukaan ei muista rukouksin!

.

Päivän messu

Uusi kirkkoherra johti suurenmoisen messun tänään. Saarna oli tätä päivää, musiikki samoin, mieskuoro varsinkin. Kirkkokahveilla kuultiin hyviä ja hauskoja puheita, ja jaettiin seurustelun sakramenttia.
Näin penkistä käsin suosittelen: kannattaa tulla meidän kirkkoon.


.

Jupiter

Nyt kannattaa katsoa yötaivaalle. Jupiter loistaa siellä kirkkaampana kuin koskaan meidän aikanamme. Seuraavan kerran se näyttäytyy tällaisena muutaman sadan vuoden päästä. Emme ole näkemässä sitä silloin.

Taivaankappaleet ovat kiehtovia. Tuntuu turvalliselta, kun niitä katsoo. Kokee todeksi sen, että  maailman suurissa kuvioissa minun tekoni ovat aika vähäpätöisiä. Suurta järjestelmää en saa pois raiteiltaan. Siksi on myös turhaa pelotella ketään millään uhkakuvilla. Vastuullisuus on eri asia kuin hysteria. 

Kaikki näkemämme ja kokemamme kaunis muuttuu meissä voimaksi, joten katsotaan Jupiteria ja nähdään suuri kokonaisuus ympärillämme! Näytetään upea, kirkas taivaanvalo pienokaisille, ja annetaan heidän imaista sen kuva muistiinsa. Ei sitä ikinä tiedä, missä tilanteessa he tarvitsevat siitä saamaansa voimaa.


.