torstaina, toukokuuta 19, 2011

Ilo pois, että syvän märkänis

Ei se sitten olekaan uskovaisten vika. Yleensä sanotaan, että uskovaiset pilaavat kaikilta ilon, sillä ellei puheena oleva asia ole rikollista tai lihottavaa, niin sitten se on syntiä. Nyt se oletus on osoitettu vääräksi. 

Syynähän onkin suomalainen nurjamielisyys, arvonkieltäminen ja toisten vähättely. Ensin mollataan joka vuosi jääkiekkojoukkuetta, että eivät ne kompurat saa mitään aikaan  kaukalossa, ja sitten kun joukkue onnistuu, alkaa sataa roinaa joka tuutista. Kukkahattutäti on hyvin, hyvin vihainen: väärin voitettu, väärin juhlittu, väärin väärin. 

Olisi helppo selvittää, miten paljon työtä ja kurinalaisuutta urheilijalta vaaditaan, että hän yltää huippusuorituksiin. Tai joukkuehenkeä. Tai luovuutta ja leikkimieltäkin, josta nähtiin hyviä esimerkkejä näiden otteluiden aikana.  Ei sinne kaukaloon mennä suoraan kotisohvalta. Tämä puoli ei kiinnosta kukkiksia tippaakaan. Ilmeisesti ajatus on, että olisin minäkin kultamitalin voittanut, jos minä olisin ollut pelaamassa. Usko pois: et olisi jaksanut edes yksiä treenejä vetää läkähtymättä.

Lisäksi voitto pantiin heti palvelemaan propagandaa: Leijonat, vastustakaa rasismia, kannattakaa meidän puoluettamme ja vastustakaa noita toisia, täyttäkää heti paikalla meidän ihanteemme siveästä ja raittiista elämätavasta, kun me itse emme sihen pysty. Paheksuntaa on ilmassa niin, että sitä voisi veitsellä leikata: hyi teitä, tehän olette niin kuin me! 

Ilon sammuttaminen on väärin. Siinä teille se synti on. Ja siihen syyllistyivät nyt juuri ne, joiden ainoa ideologia on ehdoton paremmuus. Kannattaisikohan katsoa peiliin, jos sattuu kotona sellainen olemaan. Sieltä killittää vastaan sellainen tiukkapipo ettei mistään.


.