Riemuitkaa nyt!

Joulu on taas, riemuitkaa nyt! Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.


Hyvää ja onnellista joulupäivää kaikille! Meille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra! Siinä vapaudessa saamme nauttia joulun juhlasta, pukeutua parhaimpiimme, syödä juhlaruokaa, iloita yhteydestä lähimpiemme kanssa.

Aivan suurenmoista, ettei tarvitse teoillaan ansaita mitään Jumalalta. Hän hoiti tekemisen tulemalla itse Kristuksessa maailmaan ja sovittamalla meidät itsensä kanssa. Me saamme hoitaa sitten olemisen, herrankiitos. :-)

Meidän perheen joulunvietto alkaa joulusaunasta ja jatkuu suunnilleen loppiaiseen asti. Jouluyö menee aina pitkäksi - viime yökin noin kolmeen asti - ja ihan ilman kahvia kovempia piristeitä. Meillä vain on niin mukavaa. :-) Edellisen paavin aikaan seurasimme jouluyön messua, mutta tämä uusi paavi tuntuu vielä niin vieraalta, että vähin äänin siirryimme joululahjakirjojemme pariin messun edetessä. Mutta se ei vaikuta meidän iankaikkisuusosaamme sitä eikä tätä. Jumala hoitaa tekemisen, me hoidamme olemisen, edelleen. ;-)

Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimee kapaloi.

Kulkuset helkkyvät kameleiden suitsissa, kun itämaiset viisaat saapuvat kumartamaan suurta kuningasta, maailman herraa. He polvistuvat lapsen edessä, antavat hänelle valtiaan arvon mukaisia lahjoja. Ja he kunnioittavat lapsen äitiä, joka hellii vastasyntynyttä ja hoivaa tätä kohti ihmiskunnan historian suurinta käännettä, voittoa Golgatalla.

Minunkin joulukuusessani on pieniä kulkusia ja kelloja. En voisi kuvitella joulua ilman niiden kilahtelua. Ne kuljettavat onnellisia muistoja. Ei minun tarvitse olla itämainen tietäjä *heh* vaan saan olla ihan suomalainen naisihminen ja silti polvistua Suurimman edessä. Ja nauttia joulusta. Niin kuin nautinkin. :-D
.
.
.